Leikkauskuulumisia

BSSO-leikkaus tehtiin 10.9.2024 TYKSissä. Alaleuka tuotiin suunnitellut 3mm eteenpäin. Yllätyksiltä ei vältytty, sillä vasemman puolen hermot olivat kiinni leukaluussa ja vaativat irroittelua. Tästä aiheutui hermovaurio, jonka paranemisennuste on kuitenkin hyvä, ja joka ei oireile juurikaan kipuna, vaan tuntopuutoksena ja puutumisena.  Sairaalassa olin kaksi yötä, ja kotiutumisen jälkeen en tarvinut apua missään. Vastoin ennakko-odotuksia pystyin hoitamaan esim. kauppareissut itsekseni. Tähän toki myötävaikuttaa häpeän tunteen puute, ei tuota ongelmia käydä kaupassa posket turvoksissa ja kaula mustelmaisena.

Sairasloma-aika sujui hyvin. Pärjäsin pääasiassa buranalla ja panadolilla, eikä mieliteotkaan olleet ylitsepääsemättömiä, mitä nyt heikoimpia hetkinä jauhoin kovia karkkeja morttelissa jauheeksi, jota lusikoin suuhun. Vointi salli nopeasti esimerkiksi sieniretkien tekemisen, mutta väsymys oli poikkeavan suurta oikeastaan melkein kolme kuukautta leikkauksen jälkeen. Vasta joululoman aikaan tuntui siltä, että sain kurottua univelkaa kiinni. 

Minulle ei laitettu lainkaan titaanilevyjä. Sen sijaan leuka kiinnitettiin itseensä kahdella ruuvilla, jotka laitettiin paikoilleen posken ulkopuolelta. Tämä oli minulle mieluisa ratkaisu, sillä olen lukenut, että levyt saattavat aiheuttaa ongelmia ja niiden poisto on usein epämiellyttävä operaatio. Mikäli näihin ruuveihin tulisi ongelmaa, poisto lienee melko yksinkertainen. 

Leikkauksen jälkeen on keskitytty poskihampaiden kumilankavetoihin, joiden tavoitteena on saada purukontakti poskihampaisiin. Purenta kun jää leikkauksessa auki. Tänään tilanne näytti oikoja silmissä jo siltä, että n. 6-12 viikon päästä voidaan sopia kojeistuksen purkuaika. Olen siis virallisesti loppusuoralla. Tämän kuuleminen aiheutti minussa isomman tunnereaktion, kuin mitä osasin odottaa. Hississä itkin jonkinlaisia helpotuksen ja onnen kyyneliä. 

Minulla on siis projekti edennyt nopeammin, kuin alkuun odotettiin. Suunnitellun 3-4 vuoden sijaan vaikuttaa siltä, että selviän alle 2,5 vuodella. Toki edessä on loppuelämän jälkihoito retentiolankoineen ja kiskoineen, mutta kuitenkin. Kohta mä saan haukata omenaa! Purra sitkeää jälkiuunileipää! 

Leikkaus on selkeästi vaikuttanut hapenottokykyyn tekemällä tilaa hengitysteille. Leukojen jumitukset on vähentyneet. Hyötyjä on siis havaittavissa jo tässä vaiheessa. 

Seuraavissa kuvia toipumisesta ensimmäisen 9 päivän ajalta. Toipuminen oli yllättävän nopeaa!